rivit 127-129

127 In tutte parti impera e quivi regge;
quivi è la sua città e l'alto seggio:
oh felice colui cu' ivi elegge!".

Hän kaikkialla hallitsee ja siellä ylhäällä on hänen kaupunkinsa sekä valtaistuimensa. Onnellinen on hän, joka sinne valitaan!

Jumala hallitsee koko universumia mutta Empyreum on paikka, johon hänen olemuksensa Divina Commediassa sijoittuu. Paratiisissa noustaan yhdeksän taivaankehän jälkeen vielä kymmenteen, joka on Empyreum.

Empyreum, Jumalan asunto, sijaitsee vielä Primum mobilen tuolla puolen

rivit 124-126

124 ché quello imperador che là sú regna,
perch' i' fu' ribellante a la sua legge,
non vuol che 'n sua città per me si vegna.

Keisari, joka siellä ylhäällä hallitsee, ei halua että astun hänen kaupunkiinsa koska kapinoin hänen lakejaan vastaan.

Vergilius ilmaisee sen, mikä jo oikeastaan käytiin edellisessä kommentissa läpi. Hän ei ollut kristitty, joten hänellä ei ole pääsyä taivaaseen.

Divina Commedia on täynnä erilaisia kiertoilmaisuja Jumalalle. Tässä kohtaa on käytetty nimitystä imperador (keisari, hallitsija)

rivit 121-123

121 A le quai poi se tu vorrai salire,
anima fia a ciò piú di me degna:
con lei ti lascerò nel mio partire;

Jos heidän joukkoonsa tahdot nousta, kohtaat minua arvokkaamman sielun. Jätän sinut hänen huomaansa, kun itse poistun.

Viittaa Beatriceen, joka toimii Danten oppaana Divina Commedian kolmannessa osassa Paradisossa. Vergilius itse ei voi nousta taivaaseen, koska ei ollut kristitty.

Beatricesta saamme lisää tietoa hieman myöhemmin.

Salvador Dalin kuvitusta Divina Commediaan

rivit 118-120

118 e vederai color che son contenti
nel foco, perchè speran di venire
quando che sia a le beate genti.

Tulet myös näkemään heidät, jotka ovat tyytyväisiä liekeissä koska toivovat saapuvansa, kun aika koittaa, siunattujen luokse.

Viitataan Purgatorion sieluihin, jotka joutuvat kärsimyksillä puhdistamaan syntinsä, ennen kuin voivat päästä taivaaseen. Konkreettisesti liekkejä Dante kohtaa Purgatorion seitsemännessä piirissä, jossa lihan himot poltetaan sielusta lopullisesti pois (Purgatorio XXV)

.

rivit 115-117

115 ove udirai le disperate strida,
vedrai li antichi spiriti dolenti,
ch'a la seconda morte ciascun grida;

Saat siellä kuulla epätoivon äänet. Tulet näkemään kärsivät muinaiset henget, joista jokainen toista kuolemaansa huutaa.

Vaara: "Saat siellä kuulla epätoivon äänet,/ saat nähdä, kuinka kärsii muinaishenget,/ jokainen toista kuolemaansa huutain."

muinaiset henget: Helvetistä löytyy hahmoja aikojen alusta asti.

toinen kuolema: Ensimmäinen kuolema tarkoittaa ruumiin kuolemaa, ts. sielu ja ruumis erkanevat toisistaan. Toinen kuolema merkitsee ikuista tuomiota helvetissä.

rivit 112-114

112 Ond' io  per lo tuo me' penso e discerno
che tu mi segui, e io sarò tua guida,
e trarrotti di qui per loco etterno;

Siispä sinun parastasi ajatellen päätän, että minua seuraat. Minusta tulee oppaasi ja johdan sinut täältä ikuiseen paikkaan.

Vergilius ilmoittaa vievänsä Danten läpi helvetin.

me' > meglio

rivit 109-111

109 Questi la caccerà per ogne villa,
fin che l'avrà rimessa ne lo 'nferno,
là onde 'nvidia prima dipartilla.

Se on ajava sutta kaupungista kaupunkiin, kunnes tämä on pakotettu takaisin helvettiin, josta ensikateus päästi sen irti.

Metsästyskoira (veltro) tulee metsästämään sutta kunnes se on ajettu pois maan päältä takaisin helvettiin.

'nvidia prima dipartilla, voidaan  lukea kahdella tavalla:

Joko ymmärretään 'nvidia prima eräänlaisena erisnimenä, jolla viitataan itse paholaiseen, "ensikateus". Tämä kontrastoituu Jumalaan, joka on ensirakkaus, primo amore.

Tai sitten tulkitaan prima adverbiaaliksi (ensin, ensimmäisenä): Kateus ('nvidia) oli se, joka ensimmäiseksi päästi pedon vapaaksi, eli toimi alkuperäisenä syynä tälle tapahtumalle. Tulkitaan esimerkiksi siten, että kateus sai paholaisen tarjoamaan Eevalle paratiisissa kiellettyä hedelmää, mistä seurasi syntiinlankeemus ja paheet maan päälle.

rivit 106-108

106 Di quella umile Italia fia salute
per cui morí la vergine Cammilla, 
Eurialo e Turno e Niso di ferute.

Tuo hän pelastuksen alhaiselle Italialle, maalle jonka vuoksi saivat surmansa neitsyt Camilla, Euryalos, Turnus ja Nisus.

Vaaran käännös: "Poloisen Italian onnen luo hän,/ maan, jonka vuoksi on Camilla kuollut, Euryalos, Turnus, Nisus saaneet surman" on suhteellisen sanatarkka käännös alkuperäisestä lukuunottamatta sitä, että siinä ei mainita Camillaa neitsyeksi.

ferute (nyky it. ferite), tarkoittaa täsmällisesti ottaen haavoittuneita, mutta tässä kontekstissa toimii ilmaisuna surmansa saamiselle.

Cammilla, Eurialo, Turno, Niso: Hahmoja Vergiliuksen Aeneis teoksessa. Saavat surmansa Italian maalla käytävässä sodassa teoksen loppuosassa.

Camilla tavataan henkilönä Infernon runossa IV (rivi 124)

Aeneis surmaa Turnuksen, Luca Giordano (1634-1705)

Savitsky Georgiy Konstantinovichin (1887-1949) teos Haavoittunut amatsoni Camilla vuodelta 1922.
Camilla on amatsonisoturi, joka taistelee kuningas Turnuksen liittolaisena Aeneista vastaan.

rivit 103-105

103 Questi non ciberà terra né peltro,
ma sapïenza, amore e virtute,
e sua nazion sarà tra feltro e feltro.

Häntä ei ravitse maa eikä mammona vaan viisaus, rakkaus ja hyvyys, ja hän tulee syntymään feltron ja feltron välissä.

Vergiliuksen enne, jatkuu:

"Häntä ei ravitse maa eikä mammona" Ts. Hän ei etsi maallista valtaa eikä rikkauksia vaan hyveitä. Itse asiassa peltro viittaa metalliin ("Häntä ei ravitse maa, ei metalli"). Viisaus, rakkaus ja hyvyys viittaavat myös Jumalaan kolminaisuudessaan.

tra feltro e feltro,"feltron ja feltron välissä": Tämä ilmaisu on hyvin avoin erilaisille tulkinnoille. Feltro tarkoittaa esimerkiksi huopaa. Joidenkin mukaan ilmaisu viittaa vaatimattomaan tai köyhään syntyperään. Silloin suomennos voisi olla parempi muodossa: "hän syntyy huopien välissä" tms. Kuitenkin toisten tulkintojen mukaan tässä puhutaan nimenomaan ylhäisestä syntyperästä. Ilmaisu viittaisi johonkin kalliiseen kankaaseen, esim. sellaiseen jota käytetään arvokkaiden mattojen kutomiseen tms. Voidaan tarkoittaa myös maantieteellistä sijaintia: Hän syntyy kahden Feltro-nimisen paikan välissä, esim. Feltre (Venetossa) ja Montefeltro (Romagnassa). Tämä voisi viitata mm. Veronaan ja vahvistaisi hypoteesia sen puolesta, että metsästyskoiralla tarkoitaan Cangrandea (ks. edellinen teksti).

rivit 100-102

100 Molti son li animali a cui s'ammoglia,
e piú saranno ancora, infin che 'l veltro
verrà, che la farà morir con doglia.

Se moneen eläimeen sekaantuu ja useampaan tulee vielä sekaantumaan, kunnes saapuu metsästyskoira joka aiheuttaa sille tuskaisen kuoleman.

s'ammoglia viittaa itse asiassa naimisiin menemiseen tai yleisesti yhteenliittämiseen. Sekaantua on kuitenkin mielestäni ihan osuva suomenkielinen vastine tässä kontekstissa (Löytyy myös Vaaran että Leinon suomennoksista). Vertauskuvallisesti voidaan tarkoittaa sitä, että paheet kietoutuvat helposti toisiinsa. Ts. ahne on altis myös muille paheille. Muistetaan, että tässä paheita edustavat allegorisesti eri eläimet. Toinen tulkinta olisi, että puhutaan yksinkertaisesti vain henkilöistä joihin susi, ahneuden vertauskuva sekaantuu.

Veltro, metsästyskoira, joka tappaa suden:

Tämä Vergiliuksen lausuma enne on hyvin keskeinen mutta siitä huolimatta yksi Divina Commedian arvoituksellisimmista. Metsästyskoira on vastavoima suden edustamalle ahneudelle, joku tai jokin joka tulevaisuudessa palauttaa järjestyksen maanpäällä vallitsevaan epäjärjestykseen ja rappioon. Metsästyskoiraa ei kuitenkaan ole teoksessa mitenkään selkeästi identifioitu. Tulkitsijoiden keskuudessa ei ole olemassa mitään yksimielistä näkemystä siitä, mihin tai kehen viitataan. On syytä huomioida, että Danten teoksessa ei ole jätetty mitään satunnaisten epämääräisyyksien varaan. Kaikki teoksessa esiintyvät henkilöt ovat joko historiallisia tai esiintyvät Dantea edeltävässä kirjallisuudessa. On siis syytä olettaa, että johonkin metsästyskoiralla viitataan. Se ei ole vain satunnainen symboli ahneuden tuhoamiselle. Monet ovat sitä mieltä, että kyseessä on todennäköisesti joku hallitsija tai paavi. Lukemattomia tulkintoja (sekä muinaisia että nykyisiä) löytyy. Käyn alla läpi muutamia.

Cangrande della scalan patsas Veronassa

Cangrande della Scala:

Varsin suosittu tulkinta. Cangrande della Scala eli vuosina 1291-1329 ja kuului Veronan hallitsijasukuun. Hallitsi Veronaa yksin vuodesta 1311 eteenpäin. Dante toimi Cangrande della Scalan palveluksessa ja tämän suojeluksessa vuosina 1311-1318. Dante on esimerkiksi Paratiisin seitsämännessätoista laulussa (rivit 82-92) omistanut ylistäviä, suorastaan profeetallisia säkeitä tälle Veronan suurmiehelle. Näitä säkeitä on pidetty avaimena Vergiliuksen ennustuksen tulkitsemiselle. Myös itse nimikin viittaa koiraan: Can Grande = cane grande = suuri koira.

Henrik VII Luxemburgilainen:

Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsija, johon Dante kohdisti myös suuria odotuksia. Henrik VII pyrki muun muuassa vahvistamaan keisarikunnan valtaa hajanaisessa Italiassa. Mainitaan Paratiisin runossa XXX.

Uguccione della Faggiola:

Myös eräs Danten ystäväpiiriin kuuluva, italialainen poliittinen ja sotilaallinen johtohenkilö.

Paavi benedetto XI;

tai sitten:

yleisesti joku tulevaisuuden hengellinen paavi, joka uudistaa kirkon;

Dante itse;

Pyhä henki tai Kristus, joka palaa maan päälle:

Vaikuttaisi tietty näin äkkiseltään ihan luontevalta tulkinnalta. Vergiliuksen enne kuitenkin jatkuu ja kuvailu on vakuuttanut monet siitä, että kyseessä on pikemminkin joku maanpäällinen hallitsija eikä jumalallinen väliintulo.