rivit 22-24

22 la quale e 'l quale, a voler dir lo vero,
fu stabilita per lo loco santo
u' siede il successor del maggior Piero.

Näistä kumpikin, totuuden kertoakseni, säädettiin pyhäksi paikaksi, jossa istuu suurimman Pietarin seuraaja.

la quale e 'l quale, "joka ja mikä", viittaa rivin 20 termeihin Roma e (...) suo impero: Roomaan ja sen keisarikuntaan (suomennoksessani viittaus tapahtuu yksinkertaisesti fraasilla: "Näistä kumpikin".

"... jossa istuu suurimman Pietarin (maggior Piero) seuraaja"; Roomassa siis sijaitsee Paavin valtaistuin.

rivit 19-21

19 non pare indegno ad omo d'intelletto;
ch'e' fu de l'alma Roma e di suo impero 
ne l'empireo ciel per padre eletto:

(Mutta jos kaiken pahan vastustaja oli hänelle suopea ajatellen kaikkea sitä suurta, joka hänestä oli lähtevä, ja keitä ja mitä,) ei vaikuta hän epäsopivalta älykkäälle. Hänet valittiin empyreumin taivaassa Rooman ja sen keisarikunnan isäksi.

Olennainen sisältö tästä käytiin läpi jo edellisten säkeiden yhteydessä.

non pare indegno ad omo d'intelletto, "ei vaikuta hän epäsopivalta älykkäälle (ihmiselle)"; Dante haluaa sanoa, että jokainen järkevä ihminen varmasti myöntää, että Aeneas oli sopiva henkilö astumaan tuonpuoleiseen.

ch'e' fu de l'alma Roma e di suo impero 
ne l'empireo ciel per padre eletto, "Hänet valittiin empyreumin taivaassa Rooman ja sen keisarikunnan isäksi"; Dante viittaa empyreumin taivaaseen, josta onkin jo ollut puhetta: taivaan piireistä viimeinen, "Jumalan asunto".

Theodore Gericault: Aeneaan uni
Nukkuessaan Tiberin rannalla Aeneas näkee unen, jossa kyseisen paikan jumalhahmo ilmoittaa ennustuksen:
"Tämä olkoon paikkana kaupungillesi."

Muistettakoon, että Vergiliuksen teos ei sisällä kristillisiä elementtejä. Danten maailmankuva on
kuitenkin katolinen ja hänen täytyy punoa erilaisia lankoja yhteen sovittaakseen Vergiliuksen teoksen sisältö omaansa.

rivit 16-18

16 Però, se l'avversario d'ogne male
cortese i fu, pensando l'alto effetto
ch'uscir dovea di lui, e 'l chi e 'l quale

Mutta jos kaiken pahan vastustaja oli hänelle suopea ajatellen kaikkea sitä suurta, joka hänestä oli lähtevä, ja keitä ja mitä,

Dante epäröi, voiko hän suorittaa samanlaista matkaa tuonpuoleiseen kuin Aeneas. Dantesta on ymmärrettävää, että Jumala ("kaiken pahan vastustaja") oli suopea Aeneaalle, joka sentään oli Rooman valtakunnan isä (kuten Dante kertookin heti seuraavissa säkeissä) ja sitä myöten teki myös tietä kristitylle Rooman keisarikunnalle ja paavin vallalle (tähän viittaa siis lause "ajatellen kaikkea sitä suurta, joka hänestä oli lähtevä"). Mikä oikeuttaisi Danten astumaan kuolleiden maailmaan?

cortese i fu (nyk. it.: gli fu cortese): "oli hänelle suopea/avulias tms."

e 'l chi e 'l quale; "(...)ja keitä ja mitä"; Periaatteessa fraasi voidaan tulkita monella tapaa riippuen siitä miten haluamme ymmärtää Danten kielioppia.

1. e 'l chi e 'l quale Viittaa termiin l'alto effetto (suuret vaikutukset, joille Aeneas on lähtökohtana, kuten yllä käyty läpi): "kaikkea sitä suurta, joka hänestä oli lähtevä, ja keitä (Rooman kansa) ja mitä (Rooman valtakunta, paavin valta)"

Itse asiassa myös: "ja keitä ja millaista (mahtava Rooman valtakunta tms.)"

2. Joidenkin tulkintojen mukaan e 'l chi e 'l quale viittaavat Aeneaan ja tämän ominaisuuksiin.
"kuka ja millainen" seuraavassa merkityksessä: "ottaen huomioon kuka ja millainen Aeneas laadultaan oli, ei ole yllättävää, että Jumala oli hänelle suopea."

Näistä kahdesta tulkinnasta ensimmäistä pidetään yleisemmin mielekkäämpänä vaikka täyttä varmuutta oikeasta tulkinnasta ei ole.

3. On myös esitetty tulkintoja, että fraasi viittaa johonkin tiettyyn historialliseen tai fiktiiviseen henkilöön, esim. Romulukseen, Julius Caesariin, keisari Augustukseen tms. Ts. Aeneas on suurmies, jota seuraa joku toinen (joka sitten edustaa Rooman suuruutta). "kuka ja millainen" olisi tämän näkemyksen mukaan joku määrätty henkilö, eikä suinkaan Rooman kansa ja paavin valta yleisesti.

rivit 13-15

13 Tu dici che di Silvïo il parente,
corruttibile ancora, ad immortale
secolo andò, e fu sensibilmente.

Sanot, että Silviuksen isä matkasi ikuiseen maailmaan vielä ruumiin rappiolle alttiina ja täysin aistein.

Silviuksen isä on Aeneas, joka Vergiliuksen eepoksessa (Aeneis, VI) matkaa kuolleiden valtakuntaan ("ikuiseen maailmaan").

corruttibile ancora: käännöksessäni "vielä ruumiin rappioille alttiina" (eng. yet corruptible); rinnastuksena "ikuiseen maailmaan" eli tuonpuoleiseen kuoleman valtakuntaan. Alkuperäistekstin immortale secolo olisi kirjaimellisesti "kuolematon maailma". Dante siis haluaa korostaa, että Aeneas matkasi tuonpuoleiseen vielä eläessään - lihaa ja verta olevana, ruumiillisena olentona.

e fu sensibilmente; kirjaimellisesti: "ja meni aistimellisesti"; käännöksessäni "(...) ja täysin aistein". Korostaa sitä, että kyseessä ei ollut esimerkiksi uni tai näky.

Jan Brueghel nuorempi: Aeneas ja Sibylla tuonpuoleisessa (1630-luku)
Sibylla johdattaa Aeneaan kuolleiden valtakuntaan, jossa tämä kohtaa manalan kuvajaisia, hirviöitä ja kuolleita henkilöitä.

Laitan alle vielä Vaaran käännöksen:

"Mainitset, että Silviuksen isä
jo eläessään kuolon valtakuntaan
vaelsi, ja sen teki täysin aistein."

Tämä on selvää ja hyvää suomen kieltä ja ilmaisee itse asian varsin ytimekkäästi. Ainoaksi ongelmaksi jää, ettei Danten rinnastus corruttibile ancora - immortale secolo (rappeutuva ruumis - ikuinen kuoleman valtakunta) säily.

Aeneaan tarusta ja taustoista voi lukea lisää esimerkiksi Pekka Paussun tekstistä sivulla: https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/antiikki/roomalaista-kerrontaa/vergiliuksen-aeneis

rivit 10-12

10 Io cominciai: "Poeta che mi guidi,
guarda la mia virtú s'ell' è possente,
prima ch'a l'alto passo tu mi fidi.

Minä aloitin: "Runoilija, joka  minua opastat, varmista että ominaisuuteni ovat riittävät ennen kuin uskot minut tälle vaivalloiselle matkalle.

Dante alkaa epäillä omia kykyjään (virtú) tarkoittaen sekä moraalista hyvyyttään että ruumiillista kestoaan. Voiko hän selvitä matkasta tuonpuoleiseen?

Robert Rauschenberg

virtù; voi tarkoittaa kykyä, ominaisuutta, hyvettä yms.

quarda la mia virtú s'ell' è possente; suomennettavissa esim. "katso, että hyveeni ovat riittävät"

esim. Vaara: "punnitse kuntoni, se riittäneekö"

Leino: "mun katso kuntoani, liekö luja". Itse asiassa tässä "liekö luja" vastaa merkitykseltään tarkasti alkuperäisen säkeen jälkimmäistä osaa: "(...) s'ell è possente" (kuten engl.: if it be potent).

rivit 7-9

7 O muse, o alto ingegno, or m'aiutate;
o mente che scrivesti ciò ch'io vidi,
qui si parrà la tua nobilitate.

Oi muusat, oi korkea nerous nyt auttakaa minua. Oi muisti, joka kirjaat ylös sen minkä näin, nyt tulisi sinun todistaa jaloutesi.

Dante rukoilee muusilta innoitusta kyetäkseen kuvaamaan matkansa runon keinoin.

alto ingegno, "korkea nerous" tai "ylevä henki" tms.; viittaa muusien lailla ylimaalliseen inspiraatioon, jolta Dante pyytää johdatusta omien henkisten kykyjensä tueksi.

rivit 4-6

4 m'apparecchiava a sostener la guerra
sí del cammino e sí de la pietate,
che ritrarrà la mente che non erra.

(Päivä häipyi ja tummeneva ilma vapautti huolistaan kaikki elolliset maan päällä. Ainoastaan minä yksin) valmistauduin kestämään niin matkan kuin säälinkin aiheuttamaa taistoa, jonka erehtymätön muisti tulee kuvaamaan.

Dante kauhistelee jo etukäteen edessä olevan matkan rasituksia ja ahdistusta, jonka helvetin kärsimysten näkeminen aiheuttaa. Vaikka hän kulkee Vergiliuksen kanssa, on hän elollisista olennoista ainoa, joka ei pääse rauhassa lepäämään yön saapuessa.

Salvador Dalin kuvitusta Divina Commediaan

"Niin matkan kuin säälinkin aiheuttama taisto": Dante käyttää termiä guerra, jonka suorempi käännös olisi  "sota". Leino käyttää tätä muotoilua: "Ma yksin valmistauduin kestämähän/ niin sotaa tien kuin säälin".Vaara taasen: "ja minä yksin/ tien taistelua varten valmistauduin/ ja säälin kestämistä"

la mente che non erra: "mieli, joka ei erehdy"; Dante kuvailee tapahtumia muististaan sellaisena kuin hän ne koki. Tarkoitetaan luonnollisesti kertoja-Danten (kertomuksen päähenkilö) muistia, jota ei tule sekoittaa kirjailija-Danteen (Dante historiallisena henkilönä, joka kirjoitti Divina Commedian). Dante on kyllä oman kertomuksensa päähenkilö - kertoja-minä, joka viittaa usein itseensä mutta tämä erottelu on syytä pitää mielessä läpi koko teoksen.

II runo, rivit 1-3

II runo

1 Lo giorno se n'andava, e l'aere bruno

toglieva li animai che sono in terra 

da le fatiche loro; e io sol uno

Päivä häipyi ja tummeneva ilma vapautti huolistaan kaikki elolliset maan päällä. Ainoastaan minä yksin (...)

Päivä vaihtuu illaksi. Kaikki elolliset hiljenevät yöksi lepäämään ("vapautti huolistaan kaikki elolliset maan päällä...") mutta Dante ei voi levätä eikä olla murehtimatta edessä odottavia koitoksia (kuten seuraavat rivit selventävät)

l'aere bruno (tumma ilma), sujuvampi suomennos esim. illan hämy, hämärtyvä ilta tms.

esim. Vaara: "illan tumma hämy/ oliot kaikki vaivoistansa päästi"

rivi 136

136 Allor si mosse, e io li tenni dietro.

Niin hän lähti liikkeelle ja minä seurasin perässä.

(Ensimmäinen runo päättyy)

Canto I: The Dark Wood of Error,
from the series Thirty-Four Illustrations for Dante’s Inferno |
 Robert Rauschenberg

rivit 133-135

133 che tu mi meni là dov' or dicesti,
sí ch'io veggia la porta di san Pietro
e color cui tu fai cotanto mesti".

(Ja minä sanoin hänelle: "Runoilija, pyydän nimessä tuon Jumalan jota et tuntenut, jotta onnistuisin pakenemaan pahaa ja pahempaa), että johdatat minut sinne, mistä juuri kerroit niin että näen pyhän Pietarin portin ja ne jotka niin onnettomiksi kuvailit."

Pyhän Pietarin portti: Purgatoriossa on portti, jota enkeli vartioi (Purgatorio IX, 76). Voi tarkoittaa myös metaforisesti taivaan porttia mutta Danten Paratiisista tällaista porttia ei löydy.

"ne jotka niin onnettomiksi kuvailit": Helvetin asukit

rivit 130-132

129 E io a lui: "Poeta, io ti richeggio
per quello Dio che tu non conoscesti,
a ciò ch'io fugga questo male e peggio,

Ja minä sanoin hänelle: "Runoilija, pyydän nimessä tuon Jumalan jota et tuntenut, jotta onnistuisin pakenemaan pahaa ja pahempaa (...)

Dante pyytää Vergiliusta viemään hänet sinne, minne juuri oli luvannutkin (Danten pyyntö jatkuu loppuun seuraavissa säkeissä).

a ciò ch'io fugga male e peggio, "jotta pakenisin pahaa ja pahempaa". Dante viittaa omaan nykytilaansa ja ikuiseen kadotukseen, jolta haluaa pelastua.

Francesco Scaramuzza